
Johdanto
Miksi omega-3-rasvahapot ovat meille niin tärkeitä? Ne ovat aineita, jotka ovat ihmiselle välttämättömiä eli korvaamattomia. Toisin sanoen kehomme ei pysty valmistamaan niitä itse, joten ne täytyy saada ravinnosta.
Mihin omega-3-rasvahapoista sitten on hyötyä?
Sillä on tulehdusta ehkäisevä vaikutus.
Ne edistävät aivojen normaalia toimintaa ja kehitystä sekä näön normaalia tilaa.
Ne tukevat meidän vastustuskykyä.
Sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus sydän- ja verisuonitauteja sekä Alzheimerin taudin kehittymistä vastaan.
Ne voivat myös auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta.
Positiivinen vaikutus ikääntymistä vastaan.
Voiko omega-3-rasvahappoja saada tarpeeksi syömällä?
Yksi tärkeimmistä omega-3-rasvahappojen (PUFA) lähteistä on niin sanotut rasvaiset kalat. Näitä ovat esimerkiksi lohi, sardiinit, makrilli tai tonnikala. Omega-3-rasvahappojen (PUFA) nimen takaa löytyvät eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Omega-3-rasvahappojen kohdalla riittävä saanti voi olla monille kuluttajille todellinen haaste. Ongelma on lähinnä siinä, että omega-3-rasvahappoja on ruokavaliossamme usein liian vähän. Sen sijaan omega-6-rasvahappojen määrä, joita saamme liikaa, on vallitseva. Tämän suhteen tasapainottaminen on aika vaikeaa, varsinkin jos otetaan huomioon monien inho kalaa ja mereneläviä kohtaan sekä niiden harva esiintyminen lautasella. DiNicolantonio 2020 -tutkimuksen tekijät toteavat, että vielä 100 vuotta sitten omega-6 / omega-3 -rasvahappojen suhde oli noin 4:1. Nykyään tämä suhde länsimaisessa ruokavaliossa voi olla jopa 20 kertaa suurempi omega-6-rasvahappojen hyväksi. Syynä voi olla myös niin sanottujen ultraprosessoitujen ruokien lisääntynyt kulutus.
Tässä on ehdottomasti syytä mainita, että rannikkovaltioissa tilanne on erilainen kuin Suomessa, jossa asutaan sisämaassa. Suomessa kala ei perinteisesti kuulu lautaselle yhtä paljon (juhlakarppia lukuun ottamatta).
Suomessa kalan kokonaiskulutus on edelleen matalalla tasolla. Pitkällä aikavälillä se on noin 5-6 kg per henkilö vuodessa. Useat asiantuntijat sanovat, että kalan kulutuksen pitäisi olla noin 17 kg per henkilö vuodessa. Jos katsotaan esimerkiksi Espanjaa, siellä tämä luku on noin 57 kg, mikä on aika iso ero.
Mikä on lopputulos?
Riittävä omega-3-rasvahappojen saanti päivittäisestä ruokavaliosta voi olla aika haastavaa. Kun tähän lisätään kalan saatavuus ja hinta sekä monien kuluttajien yleinen haluttomuus syödä kalaa, kannattaa ehdottomasti harkita sopivaa omega-3-rasvahappojen lisäravinnetta. Lisäksi nämä ovat aineita, joita kehomme ei pysty itse tuottamaan, vaan olemme täysin riippuvaisia niiden saannista ravinnosta.
Kirjoittanut: Vendula Popelková, Ph.D. Kemia ja elintarviketeknologia, ekotrofologia
Lähteet:
DiNicolantonio, J. J., & O’Keefe, J. (2020). Matala omega-6/omega-3-suhde on tärkeä tulehduksellisten sytokiinimyrskyjen riskin vähentämisessä. Missouri medicine, 117(6), 539.
Lavie, C. J., ym. 2009: Omega-3-monityydyttymättömät rasvahapot ja sydän- ja verisuonitaudit. Journal of the American College of Cardiology, 54.7: 585-594.
Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of eicosapentaenoic acid (EPA), docosahexaenoic acid (DHA) and docosapentaenoic acid (DPA). In: EFSA [online]. [cit. 2021-04-23]. Saatavilla: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.2903/j.efsa.2012.2815
Shahidi, F., & Ambigaipalan, P. (2018). Omega-3-monityydyttymättömät rasvahapot ja niiden terveyshyödyt. Annual review of food science and technology, 9(1), 345-381.
Simopoulos, A. P. 2003: Omega-6/omega-3-rasvahappojen suhteen merkitys: evolutiivinen näkökulma. Teoksessa: Omega-6/omega-3 essential fatty acid ratio: The scientific evidence. Karger Publishers,. s. 1-22.
Wall, R., ym. 2010: Kalan rasvahapot: pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen tulehdusta ehkäisevä potentiaali. Nutrition reviews, 68.5: 280-289.
https://mze.gov.cz/public/portal/-q321521---GXo22cjp/situacni-a-vyhledova-zprava-ryby-2022