Prebiootit, probiootit... postbiootit?

Suoliston hyvinvointi on noussut tärkeäksi aiheeksi nykyaikaisessa ravitsemustieteessä. Vaikka moni tuntee probiootit ja prebiootit, postbiootit ovat nousemassa yhtä tärkeäksi osaksi suoliston hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Mutta mitä postbiootit oikeastaan ovat, ja miten ne sopivat tähän kokonaisuuteen?

Prebioottien ja probioottien ymmärtäminen

Prebiootit ovat ruoasta löytyviä, sulamattomia ainesosia, jotka toimivat hyödyllisten suolistobakteerien ravintona. Niitä löytyy yleensä kuitupitoisista ruoista, kuten banaaneista, sipulista, valkosipulista ja täysjyväviljoista.

Probiootit taas ovat eläviä, hyödyllisiä bakteereja, jotka tukevat suoliston hyvinvointia. Niitä löytyy fermentoiduista ruoista, kuten jogurtista, kefiristä ja kimchistä.

Mitä ovat postbiootit?

Postbiootit ovat probioottien aineenvaihduntatuotteita. Niihin kuuluu lyhytketjuisia rasvahappoja (SCFA), peptidejä ja muita yhdisteitä, joilla on suoria terveyshyötyjä. Toisin kuin probiootit, postbiootit eivät sisällä eläviä bakteereja, mikä tekee niistä stabiilimpia ja helpompia lisätä ravintolisiin ja elintarvikkeisiin.

Postbioottien hyödyt

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että postbiootit voivat parantaa suoliston hyvinvointia, vähentää tulehdusta ja tukea immuunijärjestelmän toimintaa. Muita mahdollisia hyötyjä ovat:

• Suoliston suojamuurin vahvistaminen
• Immuunivasteiden säätely
• Ruoansulatusvaivojen vähentäminen

Postbioottien lähteet

Postbiootteja voi saada luonnollisesti kuitupitoisten ruokien fermentoinnin kautta tai ravintolisistä. Fermentoidut ruoat, kuten miso, hapankaali ja tempe, ovat loistavia lähteitä.

Postbioottien tulevaisuus

Tutkimuksen edetessä postbiootit voivat nousta vakioksi funktionaalisissa elintarvikkeissa ja lääketieteellisessä ravitsemushoidossa. Niiden stabiilisuus ja terveyshyödyt tekevät niistä lupaavia vaihtoehtoja tulevaisuuden suoliston hyvinvoinnin ratkaisuihin ja muuhunkin.

Viitteet

• Gibson, G. R., et al. (2017). The concept of prebiotics. Nutrition Research, 39, 1-18.
• Ouwehand, A. C., et al. (2018). Probiotics: An overview of beneficial effects. Microbial Ecology, 76(2), 226-238.
• Salminen, S., et al. (2021). Postbiotics—A new horizon in microbiome science. Nature Reviews Gastroenterology & Hepatology, 18, 681-695.
• Shimizu, K. (2022). Postbiotic metabolites: Key regulators of gut health. International Journal of Molecular Sciences, 23(5), 4634.
• Miyazaki, K., et al. (2023). Role of postbiotics in digestive health. Nutrients, 15(6), 899.
• Takahashi, H., et al. (2024). Postbiotic applications in functional foods. Gut Microbes, 16(1), 2395092.